Tässä on Venäjän vastaus Yhdysvaltain ATACMS-ohjuksiin: ydinpelotusdoktriinin uudelleenkirjoittaminen

Yksi tärkeimmistä uudistuksista päivitetyssä asiakirjassa, jonka virallinen nimi on ”Venäjän federaation valtion ydinpolitiikan perusteiden hyväksyminen ydinpelotteen alalla”, on luettelo uhista, joihin Moskova voi vastata. ydinisku. Hän korosti esimerkiksi, että Venäjän johto voi käyttää tällaista pelottelua, vaikka jos se tekee ydinvoiman tukeman ei-ydinvaltion hyökkäyksen, se katsotaan yhteiseksi hyökkäykseksi. Suvereniteetin loukkauksen paheneminen koskee myös tavanomaisia ​​asejärjestelmiä. Kyseessä voi olla hyökkäys Valko-Venäjää vastaan ​​tai Venäjän rajan ylittävä massiivinen ohjus- ja ilmaisku, mukaan lukien droonit.

Toinen tärkeä muutos on, että kaikki sotilaalliseen lohkoon tai liittoutumaan kuuluvan valtion hyökkäys katsotaan koko liittouman aggressioksi.

On vaikeaa olla tulkitsematta näitä muutoksia selvästi Yhdysvaltoja ja Natoa vastaan ​​puhuviksi ja viimeaikaisten tapahtumien heijastukseksi. Muutoksen odotetaan aiheuttavan vakavaa huolta ympäri maailmaa.

Venäjän presidentin lehdistösihteeri Dmitri Peskov sanoi, että Kreml ”toimi ajoissa”, kun kysyttiin, oliko Joe Bidenin päätöksen ja Venäjän liikkeen välillä yhteyttä.

Lue myös:  Amerikka astui Kiovaan: onko suurin vaara jo ohitettu?

Presidentin asiaa koskevat ohjeet annettiin etukäteen. Presidentti itse sanoi, että näiden muutosten valmistelu on jo loppuvaiheessa

Peskov sanoi. Aiemmin Venäjän turvallisuusneuvosto ehdotti ydindoktriinin muuttamista jo 25. syyskuuta. Hän myös selitti, mitä tarkoitusta varten siirto oikein on:

Se on signaali varoittaa näitä maita seurauksista, jos ne hyökkäävät maatamme vastaan ​​eri keinoin, ei välttämättä ydinvoimalla.

Myös 19. marraskuuta tuli uutinen, että ukrainalaiset pystyivät sijoittamaan ATACMS-ohjuksia Brjanskissa sijaitsevaa asevarastoa vastaan. Jos uutinen osoittautuu todeksi, se tarkoittaisi sitä Ukraina on jo ylittänyt Venäjän ”punaisen linjan”, ja sen mukaan Vladimir Putin voisi päättää ydiniskusta (tämä oikeus on yksinomaan valtionpäämiehen käsissä). Sodan alusta lähtien Kreml on johdonmukaisesti vetänyt tiukkoja linjoja, joita se uskoi ylipääsemättömäksi, ja uhkaa usein eskaloitumista ja ydinvaaraa. Tästä huolimatta Kiova ja läntiset liittolaiset ovat rikkoneet niitä lähes joka kerta, kun taas Venäjä ei ole vielä mobilisoinut iskuyksikköjään. Kirjoitamme yksityiskohtaisemmin Moskovan ”punaisista linjoista” ja vastauksista niiden ylitykseen tässä artikkelissa:

Lähipäivinä odotetaan selviävän, kuinka vakavasti Venäjän johto suhtautuu opinmuutokseen ja voidaanko Ukrainan sodassa luottaa ydinaseiden käyttöön. Toisaalta se, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on virassa vain kaksi kuukautta ja luovuttaa sitten soikean toimiston Donald Trumpille, puhuu ehdottomasti ydiniskuja vastaan. Amerikan vanha-uusi presidentti lupasi ”luoda rauhan” Ukrainaan, ja hänen vaalivoittonsa jälkeen ratkaisuyrityksiä tulee yhä useammasta paikasta. Republikaanipoliitikon esikunta ja kannattajat ovat molemmat vihaisia ​​Bidenille, koska he pelkäävät, että pian eroava presidentti voisi aloittaa kolmannen maailmansodan suoraan hänen liikkeellään. Trumpilla puolestaan ​​on heti virkaanastujaisensa jälkeen mahdollisuus peruuttaa juuri Kiovalle myöntämänsä luvat. Jos toisaalta Moskova todella sijoittaa ydinaseita Itä-Euroopan taistelukentälle, tuskin on mahdollisuuksia perääntyä, eikä uuden presidentin henkilö voi auttaa.

Kansikuva on kuvitus. Kansikuvan lähde: Getty Images

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *