Löytö osoittaa, että Jäämeri voi tulla jäättömäksi ensimmäistä kertaa historiassa vain kolmeen vuoteen.
Maailmanlaajuinen tiedeyhteisö kohtaa löydön, joka on hälyttänyt maailmanlaajuista tiedeyhteisöä, koska se osoittaa, että ensimmäistä kertaa historiassa napojen lähellä oleva meri menettää jäänsä täysin hyvin lyhyessä ajassa.
Colorado Boulderin ja Göteborgin yliopiston tutkijat ovat esittäneet hälyttäviä tietoja merijään sulamisesta arktisella alueella, joka etenee 12 % vuosikymmenessä.
Arktisen alueen epävarma tulevaisuus
Vuodesta 1979 lähtien kerätyt satelliittitiedot osoittavat merijään jyrkän laskun 6,85 miljoonasta neliökilometristä nykyiseen 4,28 miljoonaan neliökilometriin.
Asiantuntijoiden kehittämät ilmastomallit viittaavat siihen, että tämä jäätynyt pinta voi kutistua miljoonaksi neliökilometriksi – käännekohta, joka määrää jään täydellisen katoamisen.
Tutkijoiden suorittamat 11 ilmastomallia ja 366 simulaatiota viittaavat väistämättömään skenaarioon seuraavien kahden vuosikymmenen aikana.
Ilmastotutkija ja tutkimuksen toinen kirjoittaja Alexandra Yang varoittaa, että tämä hetki merkitsee perustavanlaatuista muutosta Jäämeren luonnollisissa ominaisuuksissa.
Pessimistiset ennusteet, jotka perustuvat epätavallisen lämpimiin vuodenaikoihin, viittaavat siihen, että tämä hetki voi tulla jo kolmen vuoden kuluttua.
Globaalit seuraukset
Céline Heuze, tutkimuksen päätutkija, korostaa, että on tärkeää valmistautua tähän nykyhistorian ennennäkemättömään tapahtumaan.
Albedo-ilmiönä tunnetun prosessin kautta merijää heijastaa osan auringon energiasta takaisin avaruuteen toimien planeetan termostaattina.
Sulaneet tummat pinnat imevät enemmän auringon lämmöstä ja muuttavat arktisen planeettajääkaapin jäähdyttimeksi, joka lämpenee neljä kertaa nopeammin kuin muu maailma.
Asiantuntijat sanovat, että hiilidioksidipäästöjen jyrkkä vähentäminen voisi viivyttää tätä kataklysmiä ja pehmentää sen vaikutusta planeettajärjestelmiin.
Mahdollinen massasukupuutto
Tämä ei ollut ainoa hälyttävä tapahtuma, joka vaikutti valtameriin. Azerbaidžanissa COP29-konferenssissa esitelty kattava tutkimusartikkeli valaisee hälyttävän todellisuuden: vain 15 vuodessa sukupuuttoon uhanneiden korallilajien määrä on kasvanut 33 prosentista 44 prosenttiin. Tämä lisäys merkitsee käännekohtaa merensuojelussa.
Ilmastonmuutos on näille ekosysteemeille kohdistuvien uhkien listan kärjessä. Korkeat lämpötilat aiheuttavat korallien massavalkaisua, prosessia, joka syrjäyttää levät, jotka antavat korallille tyypillisen värin ja pitävät ne hengissä.
Kuten IUCN:n pääjohtaja tohtori Gretel Aguilar selitti: ”Terveet ekosysteemit, kuten koralliriutat, ovat välttämättömiä ihmiselämälle, elintarviketurvalle, rannikon vakauttamiseksi ja hiilen varastoimiseksi. Biologisen monimuotoisuutemme suojeleminen ei ole vain elintärkeää hyvinvoinnillemme, se on myös elintärkeää selviytymisellemme.
Atlantin tilanne on erityisen vakava. IUCN:n korallien punaisen listan koordinaattori Beth Polidoro varoitti, että ”meidän on vähennettävä rajusti kasvihuonekaasupäästöjä sekä ryhdyttävä toimiin paikallisten uhkien torjumiseksi, jos haluamme antaa koralleille mahdollisuuden selviytyä.”
Tohtori David Obura, IUCN SSC Coral Specialist Groupin toinen puheenjohtaja, toisti tämän kannan: ”Olemme tienneet vuosikymmeniä, että koralliriutat ovat maailmanlaajuisen ilmasto- ja biologisen monimuotoisuuden kriisin kärjessä, ja tämä uusi tulos vain vahvistaa sen.”