Syyrian motivoimattoman armeijan lakaisemiseen ei mennyt kahta viikkoa, islamistiset kapinalliset valtasivat isot kaupungit yksitellen, ja lopulta 8. joulukuuta itse hallinto kaatui. Toistaiseksi Damaskoksessa on muotoutumassa eräänlainen siirtymäkausi, ensimmäisten ihmisten nimet ovat jo tiedossa mm. Entinen insinööri ja lakimies Mohamed al-Basirista tuli virkaatekevä pääministeri, jonka toimikausi kestää maaliskuuhun 2025. sitten he lupasivat väestölle, että vaalit pidettäisiin. Yksi tulevien kuukausien tärkeimmistä kysymyksistä Euroopassa lähtee kuitenkin jostain aivan muusta:
tuleeko mantereella toinen massapakolaisaalto, kuten vuonna 2015.
Huoli ei ole tyhjästä, mutta tilanne on nyt monessa suhteessa hyvin erilainen kuin lähes vuosikymmen sitten.
Syyrian tapahtumien taustalla eurooppalaiset suurvallat suhtautuivat varovaisesti myönteisesti al-Assadin poistumiseen Damaskoksesta, mutta monet ovat huolissaan siitä, että radikaaleihin islamistisiin ideoihin perustuva Hajat Tahrir al-Sham (HTS) ei pysty pitämään kiinni. lupaukset ”popularisaatiosta”. Tästä kertovat myös vaiheet, jotka useat maat – mukaan lukien Itävalta, Saksa ja Italia – ovat keskeyttäneet Syyrian turvapaikkahakemusten arvioinnin ja vaatineet myös Schengen-rajojen valvonnan lisäämistä. Tämä osoittaa selvästi pelkoa siitä, että miljoonat ihmiset saattavat jälleen haluta tulla Euroopan unioniin turvapaikanhakijoina.
Ei ollenkaan turha huoli
Assadin hallinto oli päävalta Syyriassa yli puoli vuosisataa, vaikka vuonna 2011 syttynyt sisällissota kärjistyi muutamassa vuodessa siihen pisteeseen, että hallituksen joukot olivat romahduksen partaalla. Vuonna 2014 Damaskos hallitsi vain pientä osaa maasta, ja raivoisat taistelut riehuivat lähes kaikkialla. Juuri tuolloin Islamilainen valtio (ISIS) vahvistui todella Lähi-idässä, se hallitsi käytännössä kaikkea Alepposta Bagdadiin. Juuri tämä kehitys, taistelujen laajeneminen ja kiihtyminen johti ensimmäiseen suureen pakolaisten aaltoon kohti Eurooppaa vuonna 2015. Tuolloin miljoonat ihmiset yrittivät etsiä vaurautta pohjoisesta jatkuvasti kasvavasta uhan koteihinsa. , mutta on lisättävä, että tilanne oli erilainen siinä mielessä, että ISIS-terroristit teloittivat käytännössä umpimähkäisesti kaikki, joista he eivät pitäneet. Alueella oli siis kaksinkertainen vaikutus:
Yhä laajemmat taistelut johtivat toisaalta miljoonien maastamuuttoon, ja toisaalta Eufratin laakson asukkaat joutuvat kokemaan rajumpaa sortoa kuin koskaan ennen.
Takaisin viimeiseen taisteluun Aleppon piirityksen murtamiseksi neljä vuotta sitten, 28. lokakuuta 2016. Vaikka hyökkäys epäonnistui, tämä kuva näyttää valtavan JFS:n (HTS) tulivoiman ja opposition. Tykistö, IRAMit, SVBIED:t, tankit ja BMP:t
– Hugo (Caman)
Syyrian sisällissodan aikana yhtäkään ryhmittymistä ei tarvinnut erityisen ”pelotella” turvautumasta kovempiin keinoihin vastustajiaan vastaan, mutta jihadistit ylittivät tuolloin kaikki. Tilanteen huonontuminen johti siihen, että lopulta miljoonat lähtivät lähes joka suuntaan. Jordaniaan ja Libanoniin perustettiin satojatuhansia pakolaisleirejä, mutta suurin osa heistä lähti pohjoiseen Turkin suuntaan löytääkseen vaurautta Euroopan unionissa. Tilannetta pahensi se, että katastrofaaliset olosuhteet ulottuivat myös Irakiin, josta myös joukot joutuivat pakenemaan. Ankara sai miljoonia ihmisiä eteläisiltä naapureistaan, mikä aiheutti valtavan taakan maalle. Monet ihmiset eivät edes pysähtyneet tähän, mutta he suuntasivat suoraan Euroopan unioniin. Tilanne aiheutti mantereelle pitkittyneen poliittisen ja yhteiskunnallisen kriisin ja on edelleen monin tavoin yksi järjestön tärkeimmistä asioista.
Syyrian tilanne muuttui sitten hitaasti, kun Assadin hallinto palasi vakauteensa Iranin ja Venäjän avulla, kun taas USA:n johtama koalitio tuhosi hitaasti Isisin tukikohtia, mikä käytännössä vähensi terroristit merkityksettömiksi. Myös pakolaisvirta on alkanut, ainakin sadat tuhannet kodeistaan lähteneet ihmiset ovat palanneet maahan. Tilanne vaikutti siksi vakaalta, näytti siltä, ettei mikään uhannut Damaskoksen valtaa. Tilanne kääntyi sitten päälaelleen hetkessä, kun al-Qaidaan pitkään hyvin läheisiä suhteita ylläpitäneiden HTS-militanttien johtamat kapinalliset aloittivat yllätyshyökkäyksen. Haltuunotto tarkoittaa myös sitä
ne, jotka aiemmin palvelivat hallitusta, joutuvat nyt ottamaan vastuun, ja tämän vuoksi massat voivat jälleen lähteä tielle.
On olemassa useita eroja
Ero on suuri verrattuna tilanteeseen 9 vuotta sitten nyt – toistaiseksi – ei puhuta laajoista ja verisistä taisteluista Syyriassa. Maassa useita pienempiä ryhmittymiä on tällä hetkellä ryhmitelty kahden suuren kattojärjestön alle, entiset kapinalliset Eufratin länsirannalla (joissa yhdistyvät monia pieniä ja suuria miliisejä), kun taas joen itäpuolella Syyrian Democratic Forces (SDF) ), myös hallituksen kanssa yhteistyötä tekevä kurdijohtoinen kattojärjestö suostui, jos näin on. Vaikka ISIS oli täysin heikentynyt vuoteen 2019 mennessä, pienemmät ryhmät selvisivät aavikon piilopaikoista, mitä ei voida sivuuttaa ollenkaan. Kahdeksi suureksi voimakeskukseksi jaetussa maassa peruskysymys tulee olemaan
pääsevätkö kurdit ja uusi valta sopuun rauhanomaisesti vai kaatuvatko osapuolet toisiaan vastaan uudella voimalla.
Jälkimmäiselle on kaikki mahdollisuudet, sillä kapinallisia kohtaan myötätuntoiset – erityisesti joidenkin heidän ryhmiensä tukena – Vakaa ja vahva kurdivalta Turkin rajan toisella puolella on pistellyt Turkin silmiä jo pitkään, hän haluaa ehdottomasti poistaa tämän, koska hän mainitsee rajat ylittävistä suhteista aiheutuvat sisäiset turvallisuusriskit. Perustilanne on siis annettu sen varmistamiseksi, että yhteenotot eivät lopu, vaikka tämä se voidaan todennäköisesti keskittyä Eufratin laaksoon tulevaisuudessa.
KARTTAPÄIVITYS: 12.8.2024 alkaen Syyria on ilmainen!Ei enää ”kapinallisia”, ”lojalisteja” tai ”federalisteja”, tässä päivityksessä on vain ”Syyrian joukot”.
– Thomas (pakettiauto)
Toinen tärkeämpi kysymys on, kuinka Damaskoksen miehittäneet kapinalliset ja erityisesti sen johtava ryhmä HTS käyttäytyvät tulevaisuudessa. Voidaan kuvitella useita skenaarioita, jotka voivat sitten käynnistää pakolaisvirran kohti Eurooppaa:
- Koostuu useista pienemmistä ryhmistä kapinalliset kaatuvat toistensa kimppuun saadakseen lisää vaikutusvaltaa, joten he tarttuvat aseisiin. Tämä ei olisi lainkaan uutta, sillä aiemmin HTS:llä ei ollut epäilystäkään hyökätä omien liittolaistensa kimppuun omien näkemystensä esittämisen yhteydessä. Tällainen kehitys uhkaisi jälleen kerran, että verinen sisällissota vaikuttaisi myös maan tiheään asuttuihin osiin, mikä johtaisi jälleen joukkopakoon.
- Vaikka radikaali-islamistista menneisyyttä näyttävästi pestä pois yrittävät ääriryhmät lupasivat, että kaikki voivat elää rauhassa heidän valtansa alla, tästä on edelleen epäilyksiä. Sosiaalisen median alkuaikoina jaettiin tallenteita, joissa islamistit suorittivat teloituksia julkisesti, sieppasivat naisia tai lynkkasivat aiemmin hallitusta palvelleita ihmisiä. Jos tämä käytäntö jatkuu tai jos se muuttuu kansanmurhiksi, on suuri mahdollisuus, että massat päättävät jälleen lähteä. Kostotoimet uhkaavat ensisijaisesti Assadin hallinnon suurimpia kannattajia, joten Välimeren rannikolla asuvat alaviitit saavat erityistä huomiota, mutta myös kristityt, druusit, armenialaiset, assyrialaiset ja shiialaiset voivat pelätä radikaaleja toimia.
- Se tulee esiin kolmantena vaihtoehtona myös yllä kuvatun kahden yhdistelmänjoten sisäiset mielipide-erot johtavat verisiin tappeluihin, kun taas tilitys muuttuu verilöylyksi.
- Sitä ei saa unohtaa eikä autiomaassa pesiviä ISIS-terroristeja, jotka kaaosta hyväkseen voivat nyt yrittää palata uudelleen, toteuttaakseen äärimmäistä terroritilaansa.
Erittäin merkityksellinen tapaaminen – johtaja Jolani tapaa eteläisten ryhmittymien johtajat, mukaan lukien Ahmed al-Awdahin. Ensin näiden kahden virtauksen purkaminen ja sitten yhdistäminen on avainasemassa jännitteiden välttämisessä.
– Charles (Lister)
Tilannetta hieman helpottaa se, että toistaiseksi tunnelmat kapinallisten puolella näyttävät rauhoittuneen, asioita yritetään lujittaa, vaikka ylilyöntejä näyttävä kuvamateriaali ei lupaa paljon hyvää. Vaikka länsimaiden hallitukset ovat erityisen optimistisia tulevaisuuden suhteen, mutta
Jotkut niistä, jotka kerran palvelivat Assadin hallintoa, eivät odota nähdäkseen, pystyykö HTS todella jättämään taakseen radikaalin islamistisen menneisyytensä, joten he lähtivät matkaan.
Etenkin Itä-Syyriassa voi nähdä pitkiä, täynnä jonoja Irakiin pakenevia entisiä sotilaita, jotka mieluummin lähtisivät maasta Irakiin ennen kuin joutuvat vastuuseen. Ja tämä voi olla tärkeä yksityiskohta Euroopalle: Assadin hallinnon entisillä kannattajilla (samoin kuin muilla syyrialaisilla, jotka haluavat jättää radikaalit islamistit) voi olla kaksi tai enintään kolme vaihtoehtoa: he voivat mennä Libanoniin, Irakiin tai Jordania, mutta Turkki ei luultavasti näe sitä, että lähtevät ovat tervetulleita, ja lisäksi lähtevät voivat joutua vastuuseen islamilaisen aluevallan käsissä.
Turkiyessa olevat syyrialaiset pakolaiset ovat jo alkaneet palata Syyriaan Assadin hallinnon kaatumisen jälkeen.
— ilmfeed (@IlmFeed)
Nämä tosiasiat voivat myös tarkoittaa, että maatie Eurooppaan on käytännössä suljettu, vaikka Recep Tayyip Erdoğan Turkin presidentin poliittiset puolet voivat helposti muuttua ja hän saattaa päättää päästää etelästä tulevat EU:hun. Sillä välin Ankara viestii jo, että pakolaisten poistuminen maasta on jo alkanut, monet ovat noutamassa telttansa ja lähtevät kotiin, nyt kun Assadin hallinto on kaatunut. Tällä on kuitenkin lähes varmaa, että tapausta ei ole saatu päätökseen, ja jos ei ehkä tarvitse pelätä uutta, vuotta 2015 muistuttavaa pakolaisaaltoa Euroopassa, ei varovaisuus ole ollenkaan aiheeton.
Kansikuvan luotto: Omer Messinger/Getty Images