Uusi tarkastusjärjestelmä hyväksyttiin maanantaina Tallinnassa pidetyssä Pohjois-Euroopan maiden kokouksessa. Tässä yhteydessä Tanskan, Suomen, Ruotsin, Ison-Britannian, Puolan ja Viron viranomaiset voivat pyytää vakuutusasiakirjoja Tanskan salmen, Suomenlahden sekä Ruotsin ja Tanskan välisten salmien kautta kulkevista öljytankkereista.
Alukset, jotka eivät pysty osoittamaan riittävää vakuutusta, voidaan merkitä seuraamusluetteloon, tai jos ne kieltäytyvät antamasta tietoja, niitä voidaan myös määrätä seuraamuksiin.
G7-pakotteet ovat aiemmin kieltäneet länsimaisia vakuutusyhtiöitä vakuuttamasta laivoja, jotka rikkovat öljyn hintakaton. Rajoituksen tavoitteena on estää Venäjää myymästä yli 60 dollaria barrelilta öljyä, joka on Kremlille elintärkeä tulonlähde.
Venäjän ”varjolaivasto” koostuu kuitenkin laivoista, joiden omistustausta on piilotettu, ne ovat usein vanhoja ja niillä ei ole luotettavaa vakuutusta.
Tarkastukset ovat erityisen tärkeitä pohjoisille rannikkomaille, joille öljyvuodon sattuessa vakuutusvajeista voi aiheutua valtavia kustannuksia. Esimerkiksi suuren venäläisen vakuutusyhtiön Ingosstrakhin kerrottiin aiemmin vakuuttaneen varjolaivaston aluksia, joiden lähetykset olisi voitu mitätöidä pakotteiden rikkomisesta.
EU on myös luonut uuden oikeusperustan ”sääntöjenvastaisten ja riskialttiiden merenkulkukäytäntöjen” vastaisille toimille.
Venäjän varjolaivaston tankkerit ovat joutuneet lähes 30 onnettomuuteen viimeisen kahden vuoden aikana, mikä lisäsi huolta entisestään. Tietojen mukaan vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla venäläistä öljyä kulki Pohjois-Euroopan vesien läpi kuukausittain yli 90 miljoonaa tynnyriä, mikä on noin puolet maan meritse kuljetettavasta öljyn viennistä.
EU kielsi maanantaina toiset 52 laivaa satamasta ja palveluistaan, mikä lisäsi Venäjän varjolaivaston ylläpitokustannuksia.
Kansikuva on kuvitus. Kansikuvan lähde: Getty Images