Erityistalousvyöhykkeiden historia alkoi vuonna 2020, kun asiaa koskeva laki tuli voimaan. Ensimmäinen tällainen vyöhyke luotiin Gödöön, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että se oli oppositiojohtoinen kaupunki osa sen alueesta ja siihen liittyvät verotulot ryhmiteltiin lääninhallitukselle. Perustuslakituomioistuin hyväksyi tämän käytännön lisäten vain, että valtio ei voi tehdä kuntien toimintaa mahdottomaksi.
Tämän vuoden kesäkuussa Tolnan maakuntaan liitettiin Paksin ydinvoimalaitoksen kehittämiseen liittyvä kiinteistöalue, mikä pienensi merkittävästi kaupungin tuloja.
Tilanne kuitenkin muuttui yhtäkkiä, kun eduskunta hyväksyi osana vuoden 2025 talousarviota vahvistavaa lakipakettia lain erityistalousvyöhykkeiden lakkauttamisesta. Heti tasavallan presidentin antaman lain jälkeen julkaistiin hallituksen asetus Paksin vyöhykkeen purkamisesta.
Asetuksen mukaan Paksin kaupunki saa takaisin kaikki puoli vuotta sitten otetut omaisuutensa ja toimivaltuutensa. Valtuustolla, pormestarilla ja virkailijalla on jälleen täydet valtuudet, vaikka aikaisemmat määräykset pysyvät väliaikaisesti voimassa, kunnes kaupunki luo uusia määräyksiä. Paksiin palautetaan myös maakunnalle siirretyt käyttämättömät varat, paitsi ne, jotka on kohdistettu jo sitoviin avustuksiin tai arvioituihin tarjouksiin.
On tärkeää huomata, että tämä asetus koskee toistaiseksi vain Paksin aluetta, eikä se vaikuta Gödin, Ivancsan ja Mosonmagyaróvárin erityistalousvyöhykkeisiin. Heidän kohtalostaan ei tällä hetkellä ole tietoa, mutta se perustuu lain muutoksiin on odotettavissa, että myös niiden poistaminen voi olla asialistalla lähitulevaisuudessa.
Kansikuvan lähde: Portfolio