Vanha keskustelu
Vuodesta 1949 lähtien Peking on pitänyt saarta, joka sijaitsee noin 200 kilometriä sen rannikosta itään, omakseen. Tuolloin Kiinan sisällissodassa voitetut kansallismieliset joukot, Kuomintang, pakenivat hyvin puolustetulle alueelle, kun taas kommunistit ottivat vallan manneralueella ja loivat ”kaksi Kiinaa” eli Kiinan kansantasavallan. (pääkaupunkina Peking) ja Kiinan tasavallassa (pääkaupunkina Taipei) ). Kumpikin entiteetti väitti olevansa ”todellinen Kiina” ja vaati useita alueita, enimmäkseen toistensa. Viime vuosikymmeninä tunnelmat ovat jatkuvasti vaihdelleet puolueiden välillä, missä he pääsivät lähemmäksi toisiaan, sitten tuli jälleen vieraantuminen, kahden olennon aseistetut miehet avasivat tulen toisiaan vastaan useaan otteeseen.
Tilanne on nyt taas erittäin jännittynyt, sitä voidaan kutsua todelliseksi ”pieneksi jääkaudeksi”.
Tämä ei ole ollenkaan uutta, Kiinan ja Taiwanin välinen kuilu on kasvanut vuosia, kun taas puolet maailmasta spekuloi, että tämä jännitys johtaa siihen, kun Kiinan presidentti Xi Jinping päättää aloittaa laajamittaisen hyökkäyksen.
Vuosi 2025 voi tuoda muutoksia lännen Kaukoidän geopolitiikkaan monella tapaa, pääasiallinen syy tähän on se, että Yhdysvalloissa voidaan odottaa suurta muutosta Donald Trumpin valinnan myötä presidentiksi. Vanha-uusi johtaja merkitsi jo poliittisen läpimurtonsa aikaan asenteensa Kiinaa kohtaan: hän kiinnitti kampanjassaan huomiota idän suurvallan vaaroihin, ja tämä tunnustus lisäsi paljon hänen voittoonsa. Sen menestyksen jälkeen, erityisesti vuosina 2017–2020 Pekingin ja Washingtonin suhde kehittyi rapsodisesti, missä he aloittivat kauppasodan, missä he vetäytyivät siitä. Sillä välin Trump on lietsonut Amerikan ja Kaukoidän ulkopolitiikan pysähtyneitä vesiä eleillä, kuten henkilökohtaisella tapaamisellaan Pekingiin erityisen läheistä suhdetta ylläpitävän Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin kanssa.
KATSO: Presidentti Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong Unin historiallinen kädenpuristus heidän tapaaessaan
– CNA (@ChannelNewsAsia)
Merkittäviä muutoksia ei tapahtunut myöskään Joe Bidenin presidenttikaudella, käytännössä siitä tuli yksi amerikkalaisen julkisen ajattelun perusta.
Kiina voi muodostaa todellisen uhan Yhdysvaltojen asemalle maailmanvaltana.
Viestintäpaneelien osalta politiikka muuttui tässä syklissä jonkin verran pidättyvämmäksi, mutta hyvä esimerkki kylmästä etäisyydestä on se, että valtojen tärkeimmät sotilasjohtajat eivät edes puhuneet toisilleen vuosiin. Tässä tilanteessa Trump palaa ovaalitoimistoon, ja voit olla melkein varma yhdestä asiasta: Päättäväinen ja ankara poliittinen toiminta Pekingiä vastaan saavutetaan Yhdysvalloissa huomattavalla sisäpoliittisella konsensuksella, vaikka vastaintressejä riittää.
Toinen kysymys on, kuinka paljon republikaanipoliitikko panee täytäntöön entisen transaktiolähestymistapansa. Donald Trump on kuuluisa siitä, että Washingtonilla voi olla melkein mikä tahansa suhde tiettyyn maahan, lähes kaikissa tapauksissa hän odottaa maansa saavan jotain tarjoamistaan asioista, erityisesti sotilaallisen puolustuksen alalla. Tämä vaatimus voi toisinaan saada varsin äärimmäisiä muotoja, ja se on aiemmin antanut voimakkaita lausuntoja Taiwanista jopa kesällä 2024 kampanjan aikana. Pian virkaanastuvan Yhdysvaltain presidentin mukaan saaren pitäisi ”maksaa Yhdysvaltain puolustuksesta” ja lisätä dramaattisesti puolustusbudjettiaan. Ei niin ystävällisellä sävyllä hän lisäsi, että Taipei myös ”varasti amerikkalaisen siruteollisuuden”. Sittemmin hän on kuitenkin hieman vetäytynyt tästä mielipiteestä
hän oli hyvin varma siitä, ettei hän uskonut Kiinan ryhtyvän sotilaallisiin toimiin alueella.
Yhdysvaltain presidentin persoonallisuuden ja asenteen lisäksi paljon riippuu myös alueen liittolaisten käyttäytymisestä. Japani on Etelä-Korean ohella yksi maailman tehokkaimmista sotilaallisista maista, ja molemmat ovat tärkeitä kauppakumppaneita Taiwanille. Sen paremmin Soul kuin Tokiokaan eivät ota ystävällisesti sitä tosiasiaa, että vanha suuri kilpailija Kiina valtaa yhä enemmän jalansijaa Kaukoidässä. Erityisesti he pelkäävät, että Peking pystyy hallitsemaan maailman vilkkaimpia merireittejä, mikä antaa sille strategisen edun, joka pakottaisi alueelliset voimat taipumaan kilpailijoidensa tahtoon. Joe Bidenin hallitus yritti kanavoida nämä jännittyneet pelot eräänlaiseksi Naton kaltaiseksi yhteistyöksi, mutta olisi liian aikaista kommentoida tämän tuloksia, mutta sitä tosiasiaa, että Japani ja Etelä-Korea olivat valmiita jättämään vanhat valituksensa syrjään. suuremman tavoitteen saavuttaminen on sinänsä iso asia. kun he ymmärsivät, että nyt oli tärkeämpää toimia Pekingin kasvavaa valtaa vastaan.
Japani TYÖNTÄ AASIAAN Natoa JA YDINASEET TOTEAA UUDEN JAPANIN PMJapanin kannattavan Aasian Naton luomista ja ydinaseiden hankintaa Japanin uudeksi pääministeriksi tänään vannoneen Shigeru Ishiban mukaan. Ishiba varoittaa tilanteesta.
— Visegrád (24)
Japanissa uusi pääministeri Isiba Sigeru on sitoutunut Amerikan suhteisiin ja menee niin pitkälle, että perustaa Naton mallin mukaisen sotilasliittojärjestelmän, ei salaa Kiinan vaikutusvallan hillitsemiseksi. Maalla ehe kuluttavat yhä enemmän armeijaan ja hylkäävät aiemman pasifistisen lähestymistavan. Tilanne on toinen Etelä-Koreassa, jossa konservatiivinen ja Pekingistä tarkkaa etäisyyttä pitävä, mutta aiemmin parlamentissa vähemmistössä ollut Jun Szogjol teki itsensä käytännöllisesti katsoen poliittisesti mahdottomaksi lähes täysin käsittämättömällä liikkeellä. Myöhään yöllä 3. joulukuuta hän otti yllättäen käyttöön maassa sotalain vedoten siihen, että oppositiojoukot tekivät toiminnan mahdottomaksi ja että he varmasti työskentelevät Pohjois-Korean hyväksi. Veto aiheutti kaaoksen Soulissa, kukaan ei ymmärtänyt mitään, parlamentti äänesti ylimääräisen toimenpiteen. Lainsäätäjät päättivät myöhemmin myös valtionpäämiehen erosta, jota voi nyt odottaa jopa vakava vankeustuomio. Pian voi seurata vaalit, ja uuden presidentin henkilö ratkaisee pohjimmiltaan tulevaisuuden suunnan, sillä hän on myös hallituksen päämies.
Washingtonin kolmas suuri alueellinen liittolainen on Filippiinit, Yhdysvaltain turvallisuussopimus saarivaltion kanssa lähestyy ja tiivistyy, vuosittain järjestetään useita yhteisiä sotaharjoituksia. Manilassa on vakavia erimielisyyksiä Kiinan kanssa tiettyjen Etelä-Kiinan meren alueiden hallinnasta, mikä on johtanut useisiin lieviin yhteenotoihin viimeisen vuoden aikana, jotka ovat johtaneet fyysisiin vahinkoihin ja loukkaantumisiin.
Maa on nyt selvästi ajautunut pois Kiinasta poliittisesti katsottuna, ja Yhdysvaltojen innostus alueella tulee tarpeeseen.
Vietnam voisi nousta neljänneksi Washingtonin vahvaksi linnakkeeksi alueella, mutta Hanoin varovainen politiikka on tunnettu siitä, että he yrittävät luoda tasapainoisen tilanteen, jottei liiaksi sitoutuisi kenellekään, mutta silti pystyvät tasapainottamaan toisiaan. eri valtojen edut.
Aika on loppumassa
Xi Jinpingin historiallinen kolmas toimikausi päättyy vuonna 2027, ja jos oletamme, että puolue ei enää pidä nyt 71-vuotiasta poliitikkoa vallassa vielä viiden vuoden ajan, niin tärkeä tekijä voi olla myös se, että presidentin aika alkaa vähitellen loppua. Aiemmin useat lähteet kertoivat useissa paikoissa, että
yksi Kiinan puolueen puheenjohtajan suurimmista tavoitteista on liittää Taiwan takaisin Kiinaan hänen johtajuutensa aikana ja siten päästä historiankirjoihin.
Paperityön mukaan tähän voi mennä vielä kaksi vuotta, jos jokin ei onnistu tai jos julkinen konsensus ei hajoa uudestaan ja hänet valitaan uudelleen Kiinan tärkeimmäksi henkilöksi. Autokraattisissa järjestelmissä, joissa johtajaa ympäröi myös persoonallisuuskultti, kuten Kiinassa, presidentin henkilökohtainen motivaatio voi olla erityisen tärkeä rooli, joten aikatekijää ei pidä jättää huomiotta.
On erityisen mielenkiintoista, että ensimmäinen Yhdysvaltain Intian ja Tyynenmeren komennon johtaja kenraali Samuel Paparo puhui vuoden 2024 alussa, että Vuoteen 2027 mennessä Kiinan armeija saattaa olla valmis aloittamaan laajamittaisen hyökkäyksen ja yrittämään valloittaa saaren.
Tyynenmeren laivaston päällikkö Paparo suuresta oppitunnista: Voita nopeasti Sen sijaan, että näkisi Ukrainan konfliktin ja päättäisi, että se on liian vaikeaa, Kiinan aikomuksena on toisaalta ottaa huomioon Venäjän toimet lyhyen, terävän tilanteen saavuttamiseksi. , Fait accompli
– Intian ja Tyynenmeren alue (uutiset)
Jos laajamittainen hyökkäys tapahtuisi, Kiina todennäköisesti yrittäisi käynnistää mahdollisimman voimakkaan sotilaallisen hyökkäyksen, jotta se voisi aiheuttaa sellaista vahinkoa, että se käytännössä murentaisi Taiwanin puolustuksen. Yhtä tärkeä näkökohta on, että todennäköisyys saaren avuksi kiirehtivät liittolaiset eivät ehtisi reagoida mielekkäästi. Pekingissä he luultavasti yrittäisivät löytää syyn kieltää olevansa hyökkääjiä, pikemminkin he syyttivät siitä saaren ”separatisteja”. Tänä vuonna Etelä-Kiinan merellä järjestetyt kolme suuren mittakaavan ja useita pienempiä sotaharjoituksia osoittivat, että idän suurvalta ei halua lopettaa tavoitteidensa täyttämistä, mutta länsimaiden pelotepolitiikka näyttää toistaiseksi toimivan. Taiwanissa he tietävät, että he haluavat iskeä heti ensimmäisellä tilaisuudella antaa Pekingissä, joten he eivät halua odottaa hyökkäystä valmistautumattomana. Liittoutuneiden verkoston rakentamisen lisäksi he kehittävät jatkuvasti myös omia yksiköitään, vaikka tiedostavatkin, että
heillä ei ole juuri mitään mahdollisuuksia moninkertaista ylivoimaa vastaan, tavoitteena on pikemminkin varata aikaa, kunnes amerikkalainen apu saapuu (jos se saapuu, tietysti).
Toistaiseksi ei näytä todennäköiseltä, että kiinalaiset joukot alkaisivat suunnata kohti saarta ensi vuonna, lähinnä siksi, että Xi Jinpingillä on äärimmäisen pragmaattinen asenne, mistä syystä. alussa he odottavat, mitä he voivat odottaa Washingtonin uudelta mestarilta. He tietävät myös Pekingissä, että jos laajamittainen sota alkaa, niin sotilaallisten tappioiden lisäksi he joutuvat kohtaamaan myös sen, että länsimaailma ripottelee heille pakotteita, mikä ei olisi hyväksi kamppailevalle taloudelle. Vaikka tästä on erilaisia mielipiteitä, koska Taiwanin sisällyttäminen – joidenkin näkökohtien mukaan – on heille paljon enemmän positiivinen puoli kuin negatiivisten seurausten paino.
Yksi asia näyttää varmalta: jännitys Taiwanin ympärillä ei vähene merkittävästi edes vuonna 2025.
Nykytilanteessa on epätodennäköistä, että Peking hyökkää saarelle, mutta lisääntyvä sotilaallinen aktiivisuus voi johtaa uusiin laajamittaisiin sotaharjoituksiin. Paljon voi riippua siitä, maksaako Donald Trump todella laskun Taipeille vuosikymmeniä kestäneestä amerikkalaisten sotilassuojelusta vai pitääkö hän nykyistä politiikkaa kiinni ja yrittää sen sijaan vahvistaa saaren puolustusta entisestään. Tapahtui mitä tahansa, ei ole epäilystäkään siitä, että Taiwan pysyy kahden suurvallan huomion keskipisteenä, vaikka muut aiheet – kuten tullisota – saisivatkin enemmän huomiota.
Kansikuvan luotto: Ceng Shou Yi/NurPhoto Getty Imagesin kautta