Eurooppalaiset viranomaiset kertoivat Financial Timesille, että keskustelut Trumpin tiimin kanssa paljastivat, ettei konfliktin ratkaisemisesta ollut vielä tehty päätöstä. On todennäköistä, että Ukrainalle annettu tuki jatkuu myös Trumpin virkaanastumisen jälkeen 20. tammikuuta.
Koko presidenttiryhmä on pakkomielle vallasta ja näyttää vahvalta, joten he kalibroivat uudelleen lähestymistapaa Ukrainaan
– sanoi Euroopan virkamies.
Uusi hallinto yrittää välttää vertailuja Joe Bidenin kaoottiseen vetäytymiseen Afganistanista, jota he eivät halua toistaa Ukrainassa. Tällä viikolla Donald Trump mainitsi jo kuuden kuukauden tavoitepäivän sodan lopettamiseen. Keith Kellogg, jonka Trump nimitti Ukrainan sodan erityislähettilääksi, asetti vielä tarkemman määräajan:
Haluan asettaa tavoitteen sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Määrittelisin sen 100 päivässä
Kellogg kertoi Fox Newsille.
Euroopan johtajat ja viranomaiset yrittävät saada Trumpin ja hänen tiiminsä vakuuttuneeksi siitä, että Yhdysvaltain sotilaallisen tuen tulisi jatkua. Tämä vahvistaisi Kiovan neuvotteluasemaa ja saattaisi pakottaa Moskovan neuvottelupöytään.
Ukrainan taistelukenttäasemien vahvistaminen merkitsisi sen pysäyttämistä Venäjän eteneminen maan itäosassakoska ei ole mahdollista neuvotella jos Moskova jatkaa alueiden miehitystä.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ehdottanut eurooppalaisten joukkojen lähettämistä Ukrainaan estämään uusi mahdollinen Venäjän hyökkäys, mutta tämä ajatus ei saa yksimielistä tukea Euroopassakaan.
Länsiviranomaiset, mukaan lukien Naton pääsihteeri Mark Rutte, korostavat Trumpin merkitystä ”varmistaa rauha voiman avulla” Ukrainassa ja välttää Kiovan tappio, joka voisi rohkaista Putinia ja hänen liittolaisiaan, mukaan lukien Kiinaa, Irania ja Pohjois-Koreaa.
Kansikuvan luotto: Scott Olson/Getty Images