Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan miljardeja mikroskooppisia hiukkasia voi päätyä ruokaan, kun joitain astioita lämmitetään mikroaaltouunissa. Asiantuntijoiden mukaan mikromuovit voivat edistää monien vakavien sairauksien, kuten Parkinsonin taudin tai hedelmättömyyden, kehittymistä, ja niiden läsnäolo on jo havaittu istukasta.
Asiantuntija sanoi, että mikromuovit eivät näy paljaalla silmällä eivätkä hajoa, vaan vain hajoavat alle 5 millimetrin paloiksi fysikaalisten ja kemiallisten vaikutusten seurauksena. Hiukkasia, jotka ovat pienempiä kuin yksi mikrometri (μm), kutsutaan nanomuoveiksi. Tällaisia pieniä hiukkasia on erittäin vaikea erottaa ympäristöstä yksinkertaisilla menetelmillä, kuten mikromuovisuodatuksella.
On hälyttävää, että vuosituhannen vaihteessa maailmassa oli enemmän keinotekoista materiaalia kuin elävää materiaalia, biomassaa.
Kolmen minuutin lämmityksellä saat 2 miljardia mikromuovihiukkasta
Yhdysvaltalaisen Nebraska-Lincolnin yliopiston tutkimusryhmä teki kokeita polypropeenista ja polyeteenistä valmistettujen vauvanruokapakkausten kanssa, jotka Food and Drug Administration oli aiemmin sertifioinut turvallisiksi.
Valitut astiat laitettiin 1000 watin mikroaaltouuniin ja niissä kuumennettiin 3 minuutin ajan erilaisia nesteitä, jotka myöhemmin analysoitiin laboratoriossa. Tulos oli järkyttävä, sillä kävi ilmi, että yhdestä neliösenttimetristä muovia vapautui 4,22 miljoonaa mikromuovihiukkasta ja 2,11 miljardia nanomuovihiukkasta, jotka huuhtoutuivat ruokaan kuumennettaessa.
Viime syksynä julkaistussa Harvardin yliopiston tieteellisessä julkaisussa todettiin, että soluviljelmillä, meren villieläinmalleilla ja eläimillä tehdyt tutkimukset osoittavat, että mikromuovit voivat aiheuttaa oksidatiivisia vaurioita, DNA-vaurioita ja muutoksia geenitoiminnassa, jotka aiheuttavat tunnetun riskin syöpään.
Mikromuoveja on löydetty myös ihmisen rintamaidosta ja mekoniumista, vauvojen ensimmäisestä ulosteesta. Joissakin hiirillä tehdyissä tutkimuksissa on havaittu lisääntymisvaikutuksia, kuten vähentynyt siittiöiden määrä ja laatu, munasarjojen arpeutuminen ja aineenvaihduntahäiriöt jälkeläisissä.