Kaupungistuminen on nousussa, Budapestissa on paljon nuoria
Kaupungistuminen on globaali ilmiö, mutta prosessi on havaittavissa erityisesti nousevissa talouksissa ja kehitysmaissa. YK:n väestöosaston mukaan Vuonna 2020 Tokio, Japani, oli maailman suurin kaupunkitaajama 37,4 miljoonalla asukkaallaan. Seuraavaksi suurimmat taajamat olivat Intian Delhi ja Kiinan Shanghai. EU:hun keskittyen suurin taajama – maailman rankingissa sijalla 28 – oli Ranskan pääkaupunki Pariisi.
Kaupunkien kehitysmallit ovat saaneet erilaisia muotoja: huolimatta kaupunkien ja maaseutualueiden välisen rajan asteittaisesta hämärtymisestä – esikaupunkien ja esikaupunkien kehityksen lisääntymisen vuoksi, kaupunkien osuus EU:n kokonaisalueesta vuonna 2018 oli 3,6 %, kun taas niiden osuus väestöstä oli paljon suurempi (38,9 %).
Euroopan väestön ikääntymisestä raportissa todetaan, että vaikka tämä malli on havaittavissa suurimmassa osassa EU:ta, joillakin kaupunkialueilla on havaittavissa päinvastaisia suuntauksia (joilla väestönkasvu on suhteellisen nopeaa ja nuorten osuus koko väestöstä on suhteellisen suuri). . Tämä saattaa liittyä siihen, että nuoret muuttavat kaupungeille koulutuksen ja/tai työn perässä, kun taas vanhemmat ihmiset sen sijaan jättävät mieluummin suurista kaupungeista ja palaavat maaseudulle tai pienempiin kaupunkeihin ja kyliin. Alla olevasta kuvasta näet, kuinka väestö jakautuu ikäryhmittäin Unkarin alueen mukaan.
Voidaan nähdä, että Budapestia ja sen vaikutusaluetta hallitsevat nuoremmat asukkaat:
Budapestin väkiluku on kasvanut
Vuoden 2023 alun tietojen mukaan lähes puolet Baltian maiden – Latvian ja Viron – väestöstä asuu Riian (53,1 %) ja Tallinnan (46,7 %) valuma-alueella ja yli kaksi viidesosaa ( 43,2 prosenttia Irlannin väestöstä asuu Dublinin metropolialueella. Myös Tanskalle, Kreikalle, Itävallalle, Unkarille, Suomelle ja Kroatialle oli ominaista suhteellisen korkeakoska yli 30 prosenttia heidän väestöstään asui pääkaupunkinsa suurkaupunkialueella; useimmat näistä suhteellisen pienistä EU-maista ovat esimerkkejä yksikeskisestä väestörakenteesta, joka on kehittynyt suuren kaupunkinapan ympärille.
Sen sijaan paljon pienempi osa väestöstä asuu EU:n väkirikkaimman maan pääkaupunkiseudulla eli Berliinissä (6,5 %). Kaksi muuta suurinta EU-maata – Italia ja Puola – olivat ainoat EU-maat, joissa alle 10 prosenttia väestöstä asui pääkaupungissa ja sen alueella. Saksa, Italia ja Puola ovat esimerkkejä monikeskisistä talouksista, jotka ovat kehittyneet useiden kaupunkinapojen ympärille (eli niitä ei hallitse pääkaupunki). Alla olevasta kuvasta näkyy myös, että lähes kaikkien Euroopan pääkaupunkien väkiluku on kasvanut vuodesta 2015.
Väestökeskittymisellä mitattuna Budapest on pääkaupunkien joukossa seitsemänneksi korkein.
On myös mielenkiintoista, että vaikka EU:lle on ominaista väestön ikääntyminen, joidenkin suurkaupunkien väestörakenne on suhteellisen nuori. Tämä selittyy sillä, että nuoria houkuttelevat kaupunkialueet koulutuksen, työn, sosiaalisten kokemusten, kulttuurin, urheilun ja vapaa-ajan tarjoamat mahdollisuudet. Alla oleva kuva esittää pääkaupunkiseudun metropolien ikärakenteen 1.1.2023:
Dublin (Irlanti) ja Pariisi (Ranska) ovat ainoat pääkaupungit, joissa vähintään neljäsosa väestöstä on alle 20-vuotiaita.
Sitä vastoin EU:ssa oli 10 pääkaupunkiseutua, joilla alle 20-vuotiaita oli alle viidennes koko väestöstä. alhaisimmat olivat Ateenassa (17,8 %), Roomassa (17,6 %) ja Vallettassa (16,9 %).
Budapestissa alle 20-vuotiaiden osuus on noin 20 %.
Vanhusten tukeminen: työikäisiä pitäisi olla enemmän
Vanhuushuoltosuhde se lasketaan työelämän ulkopuolella olevien (tässä 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat) ikääntyneiden lukumäärän suhteena työikäisiin (tässä 20-64-vuotiaat).
Vuoden 2023 alussa tämä luku oli EU:ssa 36,4 % eli jokaista EU-väestön ikääntyvää kohden oli 2,7 aktiivista ikää.
Alla olevassa kartassa näkyy suurkaupunkialueiden vanhuushuoltosuhde. Korkein luku oli Itä-Saksassa, huippu Görlitzissä (59,4 %). Saksassa oli vielä 2 suurkaupunkialuetta, joiden huoltosuhde oli yli 50 % (eli joissa jokaista vanhusta kohden oli alle 2 aktiivista): Zwickau ja Neubrandenburg.
Lisäksi Etelä-Ranskan ja Pohjois-Italian rannikolla oli 2 suurkaupunkialuetta, joissa myös vanhuushuoltosuhde ylitti 50 %: Perpignan ja Genova. Portugalissa vastaavanlainen määrä mitattiin Coimbran alueella.
EU:n suurkaupunkialueista alhaisimmat vanhuushuoltoasteet olivat Dublinissa (22,1 %) ja Luxemburgissa (23,2 %), kun taas muista suurkaupunkialueista indikaattori oli suhteellisen alhainen myös Kyproksen, Ranskan ja Ruotsin pääkaupunkiseudulla. .
Budapestissa mitattiin 32,3 % eli jokaista pääkaupunkiseudun ikääntyvää kohden on noin 3 aktiivista.
Jos muuttoliikettä ei olisi, Eurooppa olisi vaikeuksissa
Väestön dynamiikkaan vaikuttaa kaksi parametria:
- toisaalta, luonnollinen väestönmuutos (syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän ero),
- toisaalta, nettomuutto (alueelle ja sieltä pois muuttavien ihmisten lukumäärän ero).
Koska luonnollinen väestönkasvu EU:ssa on yleisesti pysähtynyt ja joissain tapauksissa laskenut, nettomuuton suhteellinen vaikutus väestön kokonaismuutokseen kasvoi koko ajan. Aluetilastoissa muuttovirrat voivat tietysti tarkoittaa sisäisiä liikkeitä samojen EU-maiden sisällä (usein maaseudulta kaupunkeihin) sekä muuttovirtoja muista EU-maista ja EU:n ulkopuolisista maista tai niihin.
A raaka väestömuutosnopeus mittaa väestönmuutosta suhteessa keskimääräiseen väestöön; tämä ilmaistaan suhdelukuna 1 000 asukasta kohti (prosenttiyksikköä). Vuosina 2015–2022 suurkaupunkialueiden väestönkasvu oli suhteellisen nopeinta Irlannissa ja Virossa, joiden väestö kasvoi keskimäärin 16,3 ja Virossa 14,7 prosenttiyksikköä. Suhteellisen suurta kasvua oli myös Ruotsissa, Tšekissä, Tanskassa, Itävallassa ja Alankomaissa. Näille seitsemälle maalle oli ominaista yleisesti positiivinen kasvu sekä nettomuuton että luonnollisen muutoksen osalta, vaikka Tšekin tasavallassa ja Itävallassa väestön luonnollinen muutos oli hieman negatiivinen.
Kansikuva on kuvitus. Kansikuvan lähde: Getty Images