Venäjän puolustusministeriö ilmoitti sunnuntaina, että sen ilmapuolustusjärjestelmät tuhosivat 34 ukrainalaista dronea yön aikana, joista 27 Ukrainan rajalla sijaitsevan Kurskin alueen yllä. Ministeriö ei maininnut Kurskin kuvernöörin aikaisempaa lausuntoa, jonka mukaan kaksi ”ukrainalaista ohjusta” tuhottiin alueen yllä, Reuters raportoi.
Samanaikaisesti Ukrainan armeija ilmoitti, että sen ilmapuolustusyksiköt tuhosivat yli 10 venäläistä dronia yöhyökkäyksen aikana Kiovaan.
Kiovan sotilashallinnon päällikkö Serhi Popko sanoi: ”UAV:t lensivät eri suuntiin Kiovaan. Ilmahyökkäys kesti yli kolme tuntia kaupungissa.”
Konfliktin kärjistymisestä kertoo se, että Venäjä laukaisi torstaina uuden hypersonisen keskipitkän kantaman ballistisen ohjuksen, . Tämä oli tarkoitettu vastaukseksi Kiovan amerikkalaisten ja brittiläisten ohjusten käyttöön Venäjää vastaan.
Liikettä on myös diplomaattisella rintamalla:
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan isännöi Naton pääsihteeriä Mark Ruttea Ankarassa maanantaina keskustelemaan Venäjän ja Ukrainan sodan viimeisimmästä kehityksestä.
Turkkilaisen virkamiehen mukaan neuvotteluihin kuuluu esteiden poistaminen Nato-liittolaisten ja sotilasliiton yhteisestä terrorismin vastaisesta taistelusta puolustushankinnoilta sekä rauhanpyrkimykset Ukrainassa.
Turkki tuomitsee Venäjän hyökkäyksen ja tukee Ukrainan alueellista koskemattomuutta, mutta vastustaa lännen Moskovan vastaisia pakotteita. Erdogan kritisoi äskettäin Yhdysvaltain päätöstä sallia Ukrainan laukaista pitkän kantaman ohjuksia Venäjän sisällä. Turkin presidentin mukaan tämä lisäisi konfliktia entisestään.
Moskovan mukaan Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat aloittamassa suoraa konfliktia Venäjän kanssa antamalla Ukrainalle vihreää valoa sijoittaa länsimaisia ohjuksia Venäjän alueelle. Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina politiikkamuutokset, jotka alensivat kynnystä, jonka alle Venäjä voi käyttää ydinaseita vastauksena tavanomaiseen hyökkäykseen.
Samaan aikaan Venäjä lähettää toisen vieraan vallan palkkasotureita rintamalle rekrytoimalla pohjoiskorealaisia sotilaita sotaan kuukausi sitten.
Venäjän armeija on värvänyt satoja Jemenin miehiä taistelemaan Ukrainassa pimeässä ihmiskaupan verkostossa, joka korostaa Moskovan ja Houthi-kapinallisten välisten suhteiden lisääntymistä. (FT) raportin mukaan jemeniläiset lupasivat korkeista palkoista ja Venäjän kansalaisuudesta, mutta saapuessaan Venäjälle heidät pakotettiin asepalvelukseen ja lähetettiin etulinjaan lyhyen harjoittelun jälkeen.
Ukrainan konfliktissa on siis mukana uusia ulkomaalaisia sotilaita, mukaan lukien palkkasoturit Jemenistä, Nepalista ja Intiasta, sekä pohjoiskorealaiset säännölliset joukot.
FT:n näkemien asiakirjojen mukaan rekrytointia johti Abdulwali Abdo Hassan al-Jabrin perustama ja Omaniin rekisteröity Houthi-yritys. Luvattujen työpaikkojen, kuten ”turvallisuus-” tai ”insinööritehtävien” sijaan, jemeniläiset solmittiin väkisin, ja monissa tapauksissa he eivät voineet edes lukea sopimuksia, koska ne oli kirjoitettu venäjäksi. Houthi-yhteys vahvistaa, että Iranin Jemenin sisällissodassa tukema ryhmä vahvistaa siteitään Moskovaan, kun taas Venäjän ja lännen välinen konflikti leviää yhä useammille rintamille.
Tammikuusta 2024 lähtien Yhdysvallat on kohdistanut Ansarallahiin, joka tunnetaan yleisesti nimellä Houthi-kapinalliset.
Yhdysvaltain diplomaatit varoittavat Venäjän ja Huzin välisen yhteistyön laajuudesta, mukaan lukien asemyynti ja tuki ohjusiskujen kohdistustietojen avulla.
Houthi-kapinalliset uhkasivat maailmanlaajuisia toimitusketjuja ohjusiskuilla Punaisellamerellä vuonna 2023, ja nyt Jemenin palkkasotilaiden värväys Ukrainassa on merkki siitä, kuinka Venäjän konflikti voi saada uusia ulottuvuuksia Lähi-idässä.
Jemenin värvättyjen tilannetta seuraavat myös ihmisoikeusjärjestöt ja Jemenin siirtolaisten kansainvälinen liitto. Vaikka osa heistä onnistui lähtemään Venäjältä ja palaamaan kotimaahansa, monet jäävät etulinjaan Ukrainassa tai koulutustukikohtiin Venäjällä.
Kansikuva: Ukrainan sotilaat Chervona Kalinya -prikaatista ampuivat Neuvostoliiton 2S1-tykistöä Pokrovskissa, Donetskin alueella, Ukrainassa 15. marraskuuta 2024. Kuva: Diego Herrera Carcedo/Anadolu Getty Imagesin kautta