Geopoliittisia vaikutuksia, Unkarin talousnäkymiä, forintin kurssin odotettua kehitystä ja investointimahdollisuuksia käsitellään joulukuun tapahtumassamme, jossa asiantuntijat kertovat Donald Trumpin tuoton mahdollisista taloudellisista vaikutuksista.
Keväällä 2011 Daraassa, pikkukaupungissa Etelä-Syyriassa, jotkut teini-ikäiset opiskelijat ilmoittivat tyytymättömyydestään kirjoittamalla koulun seinälle maalattuja sanoja:
Kansa haluaa hallinnon kaatumisen.
Tämä yksinkertainen mutta rohkea lausunto toimi kipinänä yhteiskunnassa, joka oli elänyt Assadin perheen rautaisen nyrkin alla vuosikymmeniä. Opiskelijat pidätettiin nopeasti ja heitä kohdeltiin julmasti vankilassa, hakattiin ja kidutettiin. Kun heidän perheensä ja paikallinen yhteisö alkoivat protestoida, hallituksen vastaus oli nopea ja armoton: he hajottivat mielenosoitukset ampumatarvikkeilla.
Uutiset Daraan tapahtuneesta levisi nopeasti ja pian muut Syyrian kaupungit liittyivät mielenosoituksiin, ja yksinkertainen viesti ilmestyi yksi toisensa jälkeen koulujen, julkisten toimistojen, poliisiasemien ja muiden julkisten laitosten seinille.
Graffiti seinällä lukee Kansa haluaa kaataa hallinnon. Hama, Syyria, 2011. Moises Saman.
— Art2Defy (@art2defy)
Yhä useammat ihmiset menivät kaduille vaatimaan vapauden ja ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä poliittisia uudistuksia. Mielenosoitukset eivät kuitenkaan vaatineet vain hallinnon muutosta, vaan myös Assadin perheen lähes viiden vuosikymmenen hallinnon päättymistä. Mielenosoituksissa oli edustettuna kaikki syyrialaiset: sunnienemmistö, hallitseva luokka alaviitit, kristityt, druusit ja muut vähemmistöt, jotka kaikki toivoivat oikeudenmukaisempaa järjestelmää. Bashar al-Assad, joka tuli valtaan vuonna 2000 isänsä Hafez al-Assadin kuoleman jälkeen, nousi aluksi nuorena ja uudistusmielisenä johtajana.
Pian kävi kuitenkin selväksi, että hänen hallintonsa ei olisi avoimempi uudistuksille ja demokraattisempi.
Assadin hallinto yritti tukahduttaa rauhanomaiset mielenosoitukset julmalla väkivallalla. Sotilaat ampuivat väkijoukkoon kaduilla ja salaiset palvelut metsästivät jatkuvasti mielenosoitusten johtajia. Valtion väkivaltaisempi toiminta kuitenkin vain lisäsi jännitystä ja vastustusta. Rauhanomaiset mielenosoitukset muuttuivat pian aseellisiksi selkkauksiksi, kun tyytymättömät ryhmät muodostivat omia aseellisia miliisejä puolustaakseen itseään ja yhteisöjään.
Sisällissota kärjistyi nopeasti, kun Syyriasta tuli yhä enemmän taistelukenttä eri etnisten, uskonnollisten ja poliittisten ryhmien välillä. Maan sisäinen konflikti sai kansainvälisen ulottuvuuden lyhyessä ajassa, kun alueelliset ja globaalit voimat alkoivat puuttua asiaan. Vuonna 2011 toivollisesti alkaneet mielenosoitukset muuttuivat pian veriseksi, vuosia kestäneeksi konfliktiksi, joka tuhosi kokonaisia yhteisöjä ja muutti Syyrian kasvot pysyvästi.
Vuosien mittaan Assadin hallinto on menettänyt merkittäviä alueita, mukaan lukien maan pohjoisosan, jonka Islamilainen valtio ja muut militanttiryhmät ovat vallanneet. Syyrian armeija oli vaikeassa tilanteessa ja pystyi pysymään pinnalla vain Venäjän ja Iranin avulla.
Vuonna 2015 Venäjä puuttui asiaan suoraan ilmaiskuilla ja lähettämällä sotilaallisia neuvonantajia. Assadin hallinto sai siten takaisin suurimman osan maasta, mukaan lukien Aleppon ja Homsin.
Assadin hallinnon kaatuminen: Idlibin hyökkäys ja sen seuraukset
Konflikti sai odottamattoman käänteen vuonna 2024, kun kapinalliset, pääasiassa Hayat Tahrir al-Samin (HTS, unkariksi: Levantin vapautusrintama) johtama liittouma, valtasivat takaisin merkittäviä alueita Assadin hallinnolta.
Järjestö käytti hyväkseen kahden Assadin hallinnon vallassa pitävän vallan, Iranin ja Venäjän, voimattomuutta.
Teheranin liittolaisia heikensi Israel, joka eliminoi Iranin sotilasjohtajat peräkkäin viime lokakuussa alkaneen Gazan konfliktin vuoksi, kun taas terroristijärjestöjen Hamasin ja Hizbollahin tuki sekä Venäjän aseistautuminen Ukrainan konfliktissa kulutti merkittäviä resursseja. .
Ja Moskovan joukot ovat olleet täysin sidoksissa Ukrainan rintamalla jo lähes kolmen vuoden ajan, ja Kreml on jo siirtänyt suuren osan joukkoistaan ja ammuksistaan Euroopan taistelukentälle.
Pohjimmiltaan HTS jätettiin yksin ja lähti taisteluun vuosikymmeniä kestäneen sisällissodan uupuneita hallituksen joukkoja vastaan. Ryhmä, joka oli aiemmin yhteydessä al-Qaidaan, otti haltuunsa Aleppon, Haman ja Homsin ja eristi sitten Damaskoksen. Assadin joukot, jotka menettivät Venäjän ja Iranin tuen, eivät kyenneet pysäyttämään hyökkäystä. Tämä johti lopulta hallinnon kaatumiseen ja päätti sen viiden vuosikymmenen hallinnon.
Assadin kukistumisella on merkittäviä geopoliittisia seurauksia. Iran, joka käytti Syyriaa strategisena liittolaisena asetoimituksissa ja Hizbollahin tukemisessa, on menettänyt merkittävän vaikutusvallan. Israelin johdolle tämä on myönteinen kehitys, sillä Iranin alueellinen asema on heikentynyt. Samaan aikaan myös Turkki, joka on tukenut useita kapinallisryhmiä Syyriassa, on siirtynyt uuteen asemaan, vaikka se kiistää suoraan tukensa HTS:ää.
Tulevaisuuden skenaariot: epävakaus vai jälleenrakentaminen?
Assadin hallinnon kaatumisen jälkeen Syyrian tulevaisuus on erittäin epävarma. HTS:n pyrkimykset luoda maltillisempaa imagoa eivät ole vakuuttaneet kansainvälistä yhteisöä, joka pelkää ryhmän radikaalin menneisyyden ruokkivan uusia konflikteja. Valtatyhjiö ja heikko keskusohjaus voivat johtaa kaaokseen, joka voi johtaa väkivallan lisäämiseen ja epävakauteen: vuonna 2013 Euroopassa tehtyjen terrori-iskujen vuoksi maailmanlaajuisesti vaaralliseksi tullut Islamilainen valtio kasvoi tällaisesta tilanteesta.
Kansainvälisen yhteisön rooli on ratkaiseva. Yksi Yhdysvaltojen ja EU:n päätehtävistä voi olla humanitaarinen apu ja demokratiaan siirtymisen edistäminen. YK:lla on jo nyt merkittävä rooli rauhanneuvotteluissa, mutta myös alueelliset toimijat, kuten Turkki ja Iran, määrittävät prosessin suunnan. Yksi tärkeimmistä haasteista on pakolaiskriisin hallinta, sillä miljoonat syyrialaiset elävät tällä hetkellä maanpaossa, pääasiassa Turkissa ja Euroopassa, kirjoittaa analyysissaan.
Toinen keskeinen kysymys on Syyrian geopoliittinen asema. Maa pysyy strategisella paikalla, ja kansainvälisten suhteiden vakauttaminen on uudelle hallitukselle avainasemassa. Tilanne Turkin ja Kurdistanin ympärillä on edelleen arkaluonteinen kysymys, varsinkin kun kurdit vaativat autonomiaa pohjoisilla alueilla.
Syyrian sisällissota ja Assadin hallinnon kaatuminen ovat jo nyt yksi Lähi-idän historian ratkaisevimmista tapahtumista, mutta seuraustensa vuoksi se voi olla geopolitiikan määräävä tekijä tulevina vuosikymmeninä. Vaikka Assadin lähtö saattaa tarjota toivoa demokraattisemmasta tulevaisuudesta, epävakauden uhka on edelleen olemassa. Kansainvälisen yhteisön, alueellisten voimien ja Syyrian kansan tehtävänä ei ole vain lopettaa sisällissota, vaan luoda uusi poliittinen järjestys sen jälkeen, kun alkuperäinen graffiti oli kirjoitettu 15 vuotta myöhemmin.
ihmiset ottivat vastaan hallinnon kaatumisen.
Etusivun kuva: IDLIB, SYRIA: Anadolou Agencyn valokuvatoimittajan Szaleh Mahmúd Láilan ottamissa arkistovideoissa Damaskoksen rintamaan kuuluvan Syyrian oppositioryhmän jäsen ampuu raketin Assadin hallinnolle uskollisia voimia vastaan yhteenotoissa Aleppossa, Syyriassa. 7. maaliskuuta 2015. Kuva: Saleh Mahmoud Laila/Anadolu Agency/Getty Images