Trumpin rauhansuunnitelmat
Amerikkalaiset valitsivat Donald Trumpin presidentiksi 8.11.2024, ja republikaanien johtaja astuu virallisesti Valkoiseen taloon 20.1.2025.
Vuoden lopussa Trump kutsui Ukrainan sodan lopettamista yhdeksi presidenttikautensa tärkeimmistä tavoitteista ja puhui kampanjansa aikana toistuvasti konfliktin lopettamisesta 24 tunnin sisällä.
Hyvin vähän tiedetään kuitenkin tarkasti, kuinka Trump aikoo lopettaa sodan. joten voimme aloittaa vain siitä, mitä presidenttiä ympäröivät ihmiset sanovat. Myös varapresidentti JD Vance ja Trumpin Ukrainan pääneuvottelija Keith Kellogg jakoivat ajatuksensa asiasta julkisesti.
Niin paljon tiedetään lähes varmuudella, että ainakin Trump tutkii kolmea skenaariota:
- Moskovan ja Kiovan pakottaminen neuvottelupöytään asetukia manipuloimalla, neuvottelut tulitauosta, Ukrainan alueiden pysyvä Venäjän miehitys, Kiovan sulkeminen Naton ulkopuolelle.
- Tulitauko, rauhanneuvottelut etulinjoja pitkin demarkaatiolinjan, demilitarisoidun vyöhykkeen luominen, Ukrainan sulkeminen Naton ulkopuolelle, mutta sen vahvistaminen massiivisilla asetoimituksilla. Venäläiset voivat edelleen pitää miehitetyt alueet, mutta niiden palauttamisesta voidaan neuvotella myöhemmin.
- Miehitettyjen alueiden muuttaminen ”autonomisiksi alueiksi”, samoin kuin Minskin sopimukset. Miehitetyt maakunnat jäisivät siten osaksi Ukrainaa, mutta edustaisivat itsenäistä hallintoyksikköä. Rauhan turvattaisiin demarkaatiolinjalla ja eurooppalaisella rauhanturvaajalla. Ukraina ei myöskään voinut olla Naton jäsen.
Voidaan nähdä, että kaikkien kolmen rauhansuunnitelman ydin on se, että Ukraina luopuisi de facto alueistaan jossain muodossa tai unohtaisi Nato-jäsenyyden ainakin lyhyellä aikavälillä.
Laiton ja provosoimaton hyökkäys Ukrainaan jatkuu. Alla oleva kartta on puolustustiedustelupalvelun viimeisin päivitys Ukrainan tilanteesta 13.12.2024.
— Ministeriö
Tämä tyydyttäisi monella tapaa Venäjän Ukrainaa koskevat vaatimukset, jotka haluavat pitää alueensa, saavuttaa Ukrainan demilitarisoinnin ja NATO-jäsenyyden keskeyttämisen.
Mitä sotivat osapuolet sanovat tästä?
Ukraina ennen ehdottomasti hylkäsi ehdotuksen alueiden luovuttamisesta venäläisille, ja Ukrainan ulkoministeriö antoivat lausunnon he kieltäytyvät hyväksymästä mitään turvallisuustakuita, vain Nato-jäsenyyttä. Mitä tulee aluekysymykseen, Ukrainan johdon viestintä on muuttunut Trumpin valinnan jälkeen Yhdysvaltain presidentiksi, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyy sanoi muutama viikko sitten olevansa ”halukas lopettamaan sodan kuuman vaiheen” ja ”käyttämään diplomaattisia keinoja” saada takaisin” miehitetyt alueet, jos vastineeksi Ukrainasta tulee Nato – tulee jäseneksi. Ukrainan johto ei kuitenkaan toistaiseksi ole valmis luopumaan Nato-jäsenyydestä, sillä ”turvatakeita” ei pidetä tehokkaina, jokseenkin oikeutetusti perustuen siihen, että edes vuoden 1994 Budapestin sopimus ei voinut estää venäläisiä hyökkäämästä.
Samaan aikaan Venäjä puhuu siitä, että he ovat valmiita tekemään rauhaa vain ”taistelukentän realiteettien” perusteella ja että he eivät pysähdy ennen kuin ”erikoisoperaation tavoitteet” on saavutettu.
Samaan aikaan Kreml tiedottaa jatkuvasti, että he ovat valmiita neuvottelemaan ja tekemään rauhaa ukrainalaisten kanssa, mutta Kiova ei halua istua heidän kanssaan. Mitä tämä kaikki tarkoittaa?
- Venäjä haluaa liittää pysyvästi viisi Ukrainan maakuntaa (Krim, Herson, Zaporizhia, Donetsk, Luhansk),
- Ukrainan jättäminen Natoon
- ja Ukrainan asevoimien taistelukyvyn merkittävä rajoitus haluaisi nähdä
Samaan aikaan venäläiset ”sotapäät”, kuten Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev, kehottavat päättäjiä
älä lopeta ennen kuin he saavat Kiovan antautumaan ehdoitta.
Joten on selvää, että (ainakin julkisessa viestinnässä) kumpikaan osapuoli ei ole liian iloinen Trumpin rauhansuunnitelmasta,
ukrainalaiset näkevät republikaanien hahmottelemat käsitteet liian suotuisina venäläisille, mutta eivät Moskovan mukaan tarpeeksi.
Venäläiset vastustavat esimerkiksi sitä, että he haluavat viiden ”liitetyn” Ukrainan läänin koko alueen itselleen, vaikka vain Krim on miehitetty, eikä Ukrainan asevoimien ”demilitarisointi” edes tule kysymykseen. Trumpit.
Ukrainan tiedustelulähteet ilmoittivat Interfax-Ukrainelle, että Venäjä aikoo jakaa Ukrainan kolmeksi kokonaisuudeksi ajanjaksolla 2026-2035 perspektiivillä vuoteen 2045 asti: 4 aluetta sekä Venäjän liittämä Krim, Venäjä-mielinen valtio, jossa on 12 aluetta ja kiistanalaisia alueita.
– Globaali (ajattelija)
Tuleeko nyt rauha vai ei?
Se, tuleeko rauhaa vai ei, katsotpa sitä miten tahansa, ei lopulta riipu Donald Trumpista ja hänen rauhansuunnitelmistaan, vaan Venäjästä ja Ukrainasta.
Tietysti Trumpilla voi olla merkittävä vaikutus siihen, milloin osapuolet istuvat neuvottelemaan ja millainen rauha voidaan saavuttaa, mutta hän ei tunne kumpaakaan osapuolta pakottaa rauhan puolesta.
Lisäys nykyisen kehityksen perusteellal Mahdollisuus tehdä rauha vähenee jatkuvasti eikä kasva. Miksi?
- Ukrainan asevoimat ovat yhä huonommassa kunnossa: henkilöstöpula muuttuu yhä kriittisemmäksi, sotilaita ei ole tarpeeksi hyökkäämään, vaan myös puolustamaan, Venäjän joukot miehittävät Ukrainan siirtokuntia dynamiikkaan, jota ei ole nähty vuoden 2022 alun jälkeen.
- Kun Ukrainan joukkojen vastustus vähenee ja Venäjän joukkojen aluehankinnan dynamiikka kasvaa, myös Kremlistä tulee yhä ”nälkäisempi”.
- Ehkä se pointti tulee ensin, että Moskova näkee asian: olemassa olevilla kapasiteetilla he eivät voi vain miehittää viittä ”liitettyä” Ukrainan maakuntaa, vaan ne voivat omaksua kaiken Dneprin itäpuolella ja jopa Mustanmeren rannikon. Venäjä voi myös vaatia Dnipropetrovskin, Harkovin, Mykolaivin ja Odesan maakuntia ”Novorossija”-konseptin mukaisesti.
- Joten jos Ukrainan armeijaa heikennetään liikaa, venäläiset eivät myöskään halua neuvotella nopeaa rauhaa. Jos siis esimerkiksi Donald Trump voi katkaista aseavustukset Kiovalle yhdessä yössä, se ei tarkoita sitä, että Moskova istuu neuvottelemaan Kiovan kanssa, vaan pikemminkin sitä, että venäläiset tuntevat olonsa satulassa ja jopa lisäävät kiivaan dynamiikkaa. loukkaavaa.
- Ongelmana on myös ajatus demarkaatiolinjoista, demilitarisoiduista vyöhykkeistä ja rauhanturvaajista. Mikään maailmassa ei takaa, että jopa Venäjä tai jopa Ukraina, muuttuvien sääolosuhteiden tapauksessa, ei ajattele sitä 5, 10, 20 vuoden kuluttua ja yritä miehittää / valloittaa alueita vanhalta viholliselta huomattavalla sotilaallisella voimallaan. Jos Ukraina pysyy jatkossakin heikkona, venäläiset voivat hyökätä maahan uudelleen, jos Nato luo Ukrainaan yhden Euroopan tehokkaimmista armeijoista, ja jos poliittinen rakenne muuttuu, he voivat yrittää rauhansopimuksen aseellista tarkistamista.
Lopulta paljon voi tapahtua tammikuun 20. päivään asti ja itse asiassa vielä sen jälkeenkin, sillä vaikka Donald Trump istuu soikeassa toimistossa ensi kuun toisella puoliskolla, hän aloittaa työnsä vasta tuolloin: tämä ei tarkoita että 21. tammikuuta Vladimir Putin ja Volodymyr Zelensky juovat kahvia Ankarassa.
Tietysti sillä, että uusi presidentti pyrkii nopeaan lopettamiseen sodalle sen sijaan, että ”vahvistaisi” Ukrainaa neuvotteluja varten, mitä se tarkoittaakaan, on väliä. Näin ollen mahdollisuudet sodan lopettamiseen kasvavat ehkä jonkin verran, mutta sen todellinen toteutuminen riippuu monista tekijöistä.
Kansikuvan lähde: Kremlin lehdistötoimisto / Moniste / Anadolu Agency / Getty Images