Jo sodan ensimmäisinä kuukausina Ukrainan läntiset liittolaiset hyväksyivät mikroelektroniikan viennin Venäjälle. Pakotteiden käyttöönoton jälkeen monet länsimaiset analyytikot odottivat Venäjän sotateollisuuden romahtavan kuukausien kuluessa.
Tämä ei kuitenkaan tapahtunut edes sodan kolmantena vuonna. Ajan mittaan Venäjän sotilasteollisuuden jatkuvuudelle on ollut useita selityksiä:
Kaikki kolme selitystä ovat luultavasti totta, sekalaisia. Venäjä kykenikin keräämään riittävästi varoja sodan alussa, mutta sodan edetessä alettiin rakentaa vaihtoehtoisia toimitusreittejä.
Kuvia T-90M tankkikokoonpanosta Uralvagonzavodissa.
– Rob (Lee)
Kuinka toimivia nämä reitit ovat?
Ukrainan tiedustelupalvelu omistaa maahan tuodut osat, jotka on löydetty Ukrainan alueelle syöksyneiden droonien, ohjusten ja muiden venäläisten sotatarvikkeiden jäänteistä.
Osa näistä lähetettiin Venäjälle jo ennen sotaa, joten ne eivät lähtökohtaisesti rikkoneet pakotteita. Toisaalta osat, jotka jo olivat jo seuraamusajan piirissä, sisältyivät selvästi muihin laitteisiin.
Pohjimmiltaan kaksikäyttöisten (siviili- ja sotilaskäyttöön tarkoitettujen) tuotteiden seulonta on vaikeinta, koska monissa tapauksissa loppukäytön tarkoitusta tai loppukäyttäjän henkilöllisyyttä ei voida tunnistaa.
Samalla vakavia ongelmia korostaa se, että viime kaudella ei vain venäläisten aseiden, vaan myös pitkään sanktioiden kohteena olevissa Pohjois-Korean ballistisissa ohjuksissa on osoitettu, että Ohjaus- ja käyttökomponenteista 70 % on amerikkalaista alkuperää, loput Saksasta, Sveitsistä ja muista länsimaista.
Vuoden 2024 loppuun mennessä Ukrainan tiedustelupalvelu oli tunnistanut noin 4 145 länsimaista komponenttia 149 yksikössä.
Kuinka monta osaa lansseihin meni?
Lancet-drooneperhe on yksi Venäjän vaarallisimmista aseista. vastuussa noin puolesta Ukrainan panssaroitujen tappioista. Aseita esiteltiin suuria määriä ensimmäistä kertaa Venäjän ja Ukrainan välisen sodan aikana.
9 000 000 dollarin hintalappu Leopard 2A6 (yksi edistyneimmistä) versio verrattuna 20 000 dollarin Lancet
– YKSINKERTAINEN (Ѱ)
Venäjä-mielisellä Lost Armor -kanavalla on omat tiedotteensa Lancet-hyökkäyksistä sosiaalisessa mediassa. Heidän omien sanojensa mukaan tähän mennessä osumia kirjattiin yhteensä 2 607, joista kohde tuhoutui 709 kertaa ja lisäksi 1 342 vaurioitui.
Aseet valmistaa yksityisomistuksessa oleva venäläinen Zala Aero Group, jossa valtiolla on vähemmistöosuus yhdessä yksiköstään.
Kuten muutkin venäläiset puolustusalan valmistajat, ryhmä on joutunut länsimaisten pakotteiden ja vientirajoitusten kohteeksi. Teoriassa pakotteiden pitäisi estää droonien tuotanto, jotka – Venäjän itseluottamuksen mukaan – ovat pitkälti riippuvaisia tuontiosista.
Todellisuudessa kuitenkin Zala Aeron droonien määrä on kolminkertaistunut. Tallennettujen hittien jakauman mukaan 629 kappaletta putosi vuonna 2023 ja loput vuonna 2024.
Vuoden 2022 puolivälistä lähtien he ovat alkaneet rakentaa uusia tuotantolinjoja ja ostaa laitteita.
Kyiv Independentin selvityksen mukaan venäläinen yritys on pääosin vastuussa tuotannon ylösajostay perustaa varaosatoimituksensa luotettaviin kiinalaisiin toimittajiin. Kiinalaiset toimittajat toimittavat luonnollisesti länsimaisia tuotteita omien osien lisäksi. Tämä paljastui pääasiassa tiedustelupalvelun hakkeroimista tiedoista.
Merkittävä osa saaduista asiakirjoista korostaa Zalan tuontiriippuvuutta: pääasiassa moottoreiden ja elektronisten komponenttien alalla. Vuoden 2019 luettelossa on lähes 24 tyyppiä American Keysight Technologiesin valmistamia osia – vaikka nämä osat eivät sisälly etulinjalta hankittuihin Lanceteihin.
Ukraina aloittaa analogisen massatuotannon
— MarcelN66 (@MarcelN66)
Sen sijaan ilmestyy muiden amerikkalaisten valmistajien tuotteita, väittämättä, että ne ovat tyhjentäviä: Nvidia, National Semiconductor, Microchip Technology, Micron Technology. Lisäksi löydät sveitsiläisten yritysten komponentteja, saksalaisen Infineon Technologiesin tuotteita sekä hollantilaisia ja eteläkorealaisia laitteita.
Tuotuihin komponentteihin kuuluvat sirut, mikroprosessorit, kamerat, videokooderit ja -dekooderit, mikro-ohjaimet, lähetin-vastaanottimet, transistorit ja akut.
Tiedustelusivustolla on yhteensä 100 Lanceteista löydettyä ulkomaista maahantuotua osaa.
Kiinan pelastusköyden rooli
Sen sijaan, että venäläiset valmistajat hankkisivat tarvittavat tarvikkeet Amerikasta tai Euroopasta, ne ostavat nyt kolmansista maista. Venäjän suurin apulainen tässä on Kiina. Peking kompensoi Venäjän varaosavajetta sekä omalla tuotannolla että ulkomaisten valmistajien jakelijana.
Saatujen tietojen mukaan kaksi toimittajaa – OMP ja Spetstechnotrade – toimittaa Zalalle ulkomaisia osia: toisen omistaa yrityksen työntekijä ja toisen toisen työntekijän isä.
On mielenkiintoista, että vaikka neljä maata ja EU ovat ottaneet käyttöön pakotteita droneja valmistavia yrityksiä vastaan, Iso-Britannia ei enää rankaise OMP:tä, ja Spetstechnotrade on vain Yhdysvaltojen sanktio.
Tuontitietojen mukaan he ostivat tavaroita miljoonien dollarien arvosta useilta kiinalaisilta ja hongkongilaisilta tavarantoimittajilta.
Joissakin tapauksissa nämä oikeushenkilöt esiintyvät tietokannassa vain myyjinä ja toisissa tapauksissa valmistajina.
Kiinasta on tullut kätevä porsaanreikä venäläisille yrityksille, jotka tarvitsevat vientirajoitusten alaisia tavaroita. Tähän vaikuttaa myös länsimaisten yritysten huolimaton välinpitämättömyys: vaikka heidän on varmistettava, että loppukäyttäjä on Kiina, monissa tapauksissa näin ei tehdä.
Samaan aikaan länsimaiden hallitukset eivät ole valmiita tällaiseen yhteenottoon Pekingin kanssa: myös Euroopan unioni ja Yhdysvallat kärsisivät pakotteiden seurauksena puhkeavasta taloussodasta.
Yhä yleistyvä ehdotus on länsimaisten yritysten rankaiseminen loppukäyttäjien valvonnan lisäämiseksi, mutta toimivaa ratkaisua ei ole vielä löydetty.
Tyytyväisyys ei myöskään suosi tuettua maata Ukrainaa, vaan Länsi ei myöskään välttämättä hyödy usean miljoonan dollarin laitteiden tuhoamisesta amerikkalaisilla prosessoreilla toimivilla drone-laitteilla, joita pidetään pohjimmiltaan penneinä.
Kansikuvan lähde: Portfolio