Kanava toimittaa vettä Kosovon kahdelle hiilivoimalaitokselle, ja nämä voimalaitokset tarjoavat noin 90 prosenttia maan sähköntuotannosta. Räjähdyksen vuoksi myös alueen juomavesivarasto oli uhattuna. Toistaiseksi ei ole mahdollista tietää, mitä todella tapahtui, mikä aiheutti räjähdyksen vai oliko kyseessä tahallinen räjähdys, mutta Albin Kurtin mukaan Serbia on vastuussa, ja tavoitteena oli, että tällä ”rikollisella teolla ja terroristilla hyökkäys” tuhota osan Kosovon keskeisestä infrastruktuurista.
Kosovon pääministeri ei kuitenkaan ole vielä esittänyt todisteita siitä, ovatko pommitusten takana todella serbit.
Serbian ulkoministeri Marko Djuric torjui Serbiaa vastaan esitetyt syytökset, joita hän piti perusteettomina. Hän tuomitsi tapauksen, mutta vihjasi myös, että Pristina saattaa olla pommi-iskun takana. Hän ei myöskään esittänyt todisteita. Serbian ulkoministeriön johtaja kehotti sosiaalisessa mediassa kansainvälistä yhteisöä aloittamaan perusteellisen ja läpinäkyvän tutkimuksen rikoksentekijöiden tunnistamiseksi ja syytteeseen asettamiseksi.
Viemäriräjähdyksen jälkeen poliisin läsnäoloa strategisesti tärkeissä rakenteissa lisättiin. Kosovo julisti yksipuolisesti itsenäisyytensä Serbiasta vuonna 2008, mutta Belgrad ei ole sen jälkeen halunnut tunnustaa sitä ja pitää edelleen enimmäkseen albaanien asuttua aluetta eteläisenä maakuntanaan. Vuonna 2013 osapuolten välillä alkoi Brysselin välityksellä vuoropuhelu suhteiden ratkaisemiseksi, mutta merkittävää edistystä ei tapahtunut, vaikka suhteen ratkaiseminen on avain molempien maiden eurooppalaiseen integraatioon.
Räjähdys vain lisäsi jännitteitä Serbian ja Kosovon välillä erityisesti siksi, että Pohjois-Kosovossa asuu huomattava määrä serbivähemmistöjä, joiden oikeuksia Belgradin mukaan Pristinan johto rajoittaa, ja Brysselin sopimuksista huolimatta ei ole halukas tarjoamaan heille itsehallintoa.
Kansikuva on kuvitus. Kansikuvan lähde: Getty Images